Kevätmessuilla bongattua

Palmusunnuntai trulleineen ja Kevätmessut tulivat ja menivät. Tarkoitus oli käydä messuilla vielä toiseenkin kertaan, mutta joskus elämässä tulee eteen tärkeämpiä asioita, jotka pitää priorisoida edelle.

 

Alla torstaisen Kevätmessut-käyntini bongauksia, joita ehdin räpsiä kameralla lähes kolmen tunnin kierroksella. Uupuneet jalat olivat sitä mieltä, että enempää en olisi jaksanutkaan.

Kuntta, kuorikate ja havukasvit sopivat niin omalle kuin mökkipihalle.

 

 Muurikivellä saa rakennettua viimeisteltyjä kohopenkkejä.

Viherkaton voi rakentaa näinkin. Hauska idea!

Tämä puu oli istutettu valtaisaan ruukkuun.

Taidokas yksityiskohta hyvintehdystä laatoituksesta.

Kivet osuvat kohdilleen tarkasti.

Vesielementit sopivat pihalle loistavasti - kannattaa kokeilla!

Tässä malli modernista vesiputouksesta.

 Vähän erilainen grilli, keraaminen hiiligrilli.

 Kivikorin periaatteilla rakennettu istutuslaatikko (tuote: Ikitaito Oy).



Yrtit tai muut istutukset voi istuttaa esimerkiksi parvekkeelle 

joko istutuslaatikkoon tai kasviseinään (tuote: GreenHouseEffect).



  Huvila ja huussi -ohjelmastakin tuttu Eva Wuite sekä yhtiökumppaninsa Mia Oksanen antoivat tietoiskun siitä, miten vanhasta pihasta tehdään viihtyisä. He korostivat mm. säännöllisen hoidon tarpeellisuutta ja kasvien istuttamista oikeanlaiseen kasvuympäristöön. Lohduttavin vinkki taisi kuitenkin olla, ettei kaikkea tarvitse tehdä kerralla kuntoon. Askel kerrallaan!

 

Wuiten takana näyte GreenHouseEffectin kehittämästä uudenlaisesta kasviseinästä,

sammalseinästä. Se toimii mm. akustisena elementtinä.

 Lisää messuvinkkejä voit lukea blogista Piha ja puistotie, jota ylläpitää opiskelukaverini. Hän toimi tänä vuonna mm. messujen yhtenä bloggaajista, joten blogissa on tuhti paketti tärkeää tietoa.

 

Takatalvesta huolimatta mennään kevättä kohti vääjäämättä.

Näin se on uskottava, vaikka ulos katsellessa voisi luulla aivan toisin.

Kaunis kuin ruusu

Helleborus, jouluruusu, ei nimestään huolimatta olekaan ruusu, vaan leinikkikasveihin kuuluva kaunokainen. Kaunis, mutta myrkyllinen.

Tämä herkkä kukka sai minut eilen pysähtymään Kevätmessujen yhdellä lukuisista kukkien myyntipisteistä. Tungin itseni, reppuni ja kamerani tungoksen läpi, sillä minulle tuli välitön tarve ostaa kukka kotiini. Tungoksesta päätellen näin oli päättänyt muutama muukin täti-ihminen.

 

Naisia messuväestä näytti olevan selvä enemmistö. Ja näin meidän kesken: taimi- ja siemenkauppa kävi tosi kuumana. Hyvä niin!

 

Opiskelijan budjetille hieman hintava jouluruusu (15 euroa) sai vielä miettimään nanosekunnin ajan, ostanko vai enkö osta. Ostin kuin ostinkin, enkä kadu. Laskin kotona, että siinä on yhteensä 37 kukkaa, joista vasta kaksi on auennut täysin.

Jouluruusuni on Helleborus niger eli vaalea jouluruusu,
jonka sanotaan olevan erittäin myrkyllinen. 

Luin netistä ohjeita, miten tätä minulle uutta kukkatuttavuutta pitää hoitaa. Tarkoituksenani on nimittäin siirtää kukka säiden hieman lämmettyä ulos kasvamaan.

Sisällä jouluruusu pitää sijoittaa valoisaan, ja mieluiten viileään paikkaan. Näin olosuhteet muistuttavat edes vähän sen luonnollisia olosuhteita. Kukka kasvaa luonnonvaraisena vuoristoisilla seuduilla kivikoissa.

Sisätiloissa sen sanotaan kukkivan jopa 4 - 6 viikkoa eli pitkäaikainen ilo. Jouluruusun ei pidä antaa kuivua, eikä sitä tarvitse lannoittaa. Tähän mennessä kuulostaa hyvälle eli ei kovin vaivalloinen kukka.

 

Jouluruusun voi istuttaa heti pakkasten mentyä ulos puolivarjoisaan tai jopa varjoisaan paikkaan. Tasaisen kosteana pysyvä ravinteikas multa varmistaa hyvän kasvun. Talveksi juuriston voi peittää esimerkiksi havuilla.

Laitoin kotona nämä kaksi kaunotarta vierekkäin. Jotain samaa herkkyyttä niissä on, enkä osaisi päättää, kumpi olisi kauniimpi toista. Osaisitko sinä?

Phalaenopsis eli perhoskämmekkä.

 

Takatalven keväthuumaa

Niin kuin vuotuinen takatalvi (saimme tänään Etelä-Suomeen uuden lumipeitteen), koittavat myös Helsingin Messukeskuksen odotetut ja vuotuiset Kevätmessut. Ne alkavat huomenna 26.3. ja jatkuvat sunnuntaihin 29.3.2015 saakka.

Luvassa on viidet messut saman katon alla. Teemoina ovat Kevätpuutarha, Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka&luomu. Eiköhän tästä valikoimasta löydy lähes jokaiselle jotakin katsottavaa, koettavaa, ja varmasti myös maisteltavaa.

Viime vuonna pääsin ilokseni opintojeni kautta rakentamaan messualuetta. Osallistuin mm.  liuskekivialueiden ja kivikorien tekoon sekä autoin esille tulleiden kasvien istuttamisessa. Kokemus oli mieliinpainuva ja työntäyteinen.

Koulumme nuorisopuoli on ollut rakentamassa Pihaelämää-messualuetta ansiokkaasti myös tänä vuonna. Koulun puistosalissa on valmistauduttu messuja varten jo pitkään. Ihan parasta työharjoittelua!

Kannattaa piipahtaa messuilla, jos kaipaat ideoita ja vinkkejä esimerkiksi pihallesi. Samalla saat aimo annoksen silmäniloa ja väriloistoa, sillä puutarhat ovat ennakoineet kevätmessujen kukkaloistoa jo viime syksystä lähtien. Tässä jutussa näkyvät kuvat ovat viime vuoden messuilta.

 

Tuhansien kasvien tuomaa huumaa lähden minäkin ammentamaan. Kamera tulee olemaan jälleen ahkerassa käytössä, jotta voin jakaa kukkaloistoa - ja ehkä ideoitakin - blogini kautta. Pysy siis mukana!

Oivalluksia

Piipahdimme eilen Tallinnassa, jossa kävimme maistelemassa ihania herkkuja Ravintola Kohvik MOONissa. Suosittelen paikkaa kaikille, jotka arvostavat maukkaita makuja!

Ruokaa odotellessamme ihastelin, kuinka pienillä oivalluksilla voi antaa vanhoille tavaroille uuden elämän. Katsopa, millaiset lamput tätä ravintolaa valaisivat! Yksilölliset, vanhat kahvikupit koristivat lampun valkoista kehikkoa.

Nämä ikkunalaudan puiset kynttilänjalat käytiin siinä istuessamme vaihtamassa keväisiin kukkasipulivateihin. Ehdin onneksi ottaa niistä valokuvan. Mielestäni kynttiläjalkojen ympärille kietaistu pitsikoriste oli hauska idea.

Vaan osataan sitä lähipiirissäkin kierrättää. Äitini ilahdutti jouluna antamalla perheensä naisväelle  "tuoksupussukoita". Materiaalina oli vanha lakanapitsi, joka oli ollut mummoni lakanoiden koristeena vuosikymmeniä sitten.

Äitini ei ollut raaskinut heittää pitsiä pois, joten hän ideoi sille uuden käyttötarkoituksen. Pienellä tuunauksella syntyi pussukka, jonka sisään hän sujautti hyvälle tuoksuvan saippuan. Ja tämä pussukka tuoksuu edelleen!

Kohvik MOON

Tyytyväisyystakuu

Olin jokin aika sitten tilaisuudessa, jossa kuulin mielenkiintoisen, tutkimukseen pohjautuvan väitteen.

Mullan sanotaan sisältävän Mycobacterium vaccae -nimistä bakteeria, joka saa keuhkoihin jouduttuaan aivosolut erittämään serotoniinia.

Serotoniinia pidettiin vielä parikymmentä vuotta sitten keskeisenä hyvän olon hormonina.  Nykykäsityksen mukaan sitä pidetään ”tyytyväisyyshormonina”, joka tasoittaa tunteidemme huippuja.

Se valmistaa meidät ottamaan elämän vastaan sellaisena kuin se tulee, eli sen voisi sanoa olevan eräänlainen elämän tyytyväisyystakuu.

Oivalsin, miksi käsien työntäminen multaan ja mullan tuoksu tuntuvat vuodesta toiseen niin koukuttavilta.

Nyt minulla on erinomainen syy päästä kohottamaan omaa serotoniinitasoani. Pääsen vihdoinkin siementen istutuspuuhiin, ja odottamaan kasvun ihmettä!

Koulukaveriltani saamani siemenet saivat tänään täydennystä,
kun Hyötykasviyhdistyksestä tilaamani paketti saapui.

Niin mukavaa kuin siementen istuttaminen ja kasvun seuraaminen onkin, ostan suurimman osan kukista ja kasveista aiempien vuosien tapaan valmiina taimina.

 

Tämä olkoon kuitenkin lähtölaukaus tulevaan kasvukauteen. Eläköön kevät!



Harjoittelua grillauskauteen

Onni on hyvät ystävät. Tuplaonni on hyvät ystävät, jotka osaavat tehdä taivaallisen ihanaa ruokaa!

Saimme eilen tilaisuuden olla kyseisten ystäviemme luona  sekä tekemässä että nauttimassa itsetehtyjä makkaroita. Tämän makuelämyksen jälkeen voin sanoa, että makkarakin voi olla gourmet-ruokaa!

Jos haluat nautinnollisen grillikokemuksen, suosittelen tekemään grillimakkarat itse. Ja kun teet ne yhdessä ystävien kanssa, valmistaminen sujuu kuin huomaamatta.

Ruokateeman mukainen keittiön valaisin.

Teimme sekä chorizo- että lammasmakkaroita Master Chef Mika Tuomosen ohjeiden mukaan. Tässä linkki ohjeeseen.

 

Alla kuvasarja, joka kertokoon puolestaan. Tuoksuja en valitettavasti saa liitettyä mukaan.

Kun aloitimme, paistoi keväinen auringonpaiste lämpimästi.



Makuja makkaroihin, mm. rosmariinia ja lehtipersiljaa.

Chiliä ja paprikaa.



Massaan lisättiin ohjeen mukaisesti jäämurskaa,
jonka ansiosta massasta tulee pehmeämpää.



Siansuolet likosivat vedessä ennen makkaramassan pursottamista.





Tässä aletaan pursotella massaa suoliin.

Pötköstä pyöriteltiin sopivankokoisia makkaroita. 

 Makkaroita kypsennettiin noin 80-asteisessa vedessä 20 – 30 minuuttia.
Mittari mittaa veden lämpötilaa.

Makkarat grillattiin uunissa.
Taustalla näkyy omatekoista sinappia ja ketsuppia.

Aurinko alkoi laskea, ja nälkä yltyä.

Lisukkeena tarjottiin omatekoista perunasalaattia...

... salaattia ja...

... hapankaalia, joka pantiin kattilaan lämpenemään.

Sitten päästiin herkkujen ääreen nautiskelemaan!

Ja oli takuuvarmaa herkkua!

Viimeinen makkara jaettiin kaikkien kesken,
ettei kenellekään jäänyt paha mieli.

Ja lopuksi saimme vielä nauttia itsetehdyistä jälkiruuista
eli mansikkajäätelöstä, marengista ja raakasuklaasta.