keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Matka jatkuu!

Jäljellä on enää noin puoli vuotta kestävä opintojen loppurutistus - eikä kirjoittaminenkaan vielä tähän lopu, ehei! Aloittaessani blogini 1.1.2014 päätin, että jatkan ainakin opintojen loppuun saakka. Toivottavasti jaksat keikkua mukanani edelleen.

Mitä opintojen jälkeen tapahtuu, on vielä täysin auki. Tulevaa en murehdi, mutta myönnän miettiväni opintojen jälkeistä aikaa useinkin.

Tämä omatekoinen tuoli matkalaukkuineen on minulle tärkeä koriste-esine. Kulkenut ehjänä mukanani jo vuosia, vaikka vähän hutera ja muotopuoli onkin.
Matkalaukku symboloi (elämän)matkaa, joka vääjäämättä jatkuu. Ja onhan noita sattumuksia jo tähän ikään mennessä tullutkin, ja tulee - niin iloja kuin suruakin.

Erinäisten kolhujen jälkeen olen kuitenkin päättänyt, että oman matkalaukkuni pyrin mieluummin täyttämään ajatuksilla, joita haluan; en niillä, joita en halua. Ihan vain siksi, että viisaampien mukaan myönteiset ajatukset keräävät myönteisiä seuraamuksia ja päinvastoin.

Näiden julistusten myötä haluan toivottaa sinulle

Parempaa uutta vuotta 2015!

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Lumivalkoisessa Valkeisenpuistossa

Joulutervehdys vanhempien luona Kuopiossa poiki pari jouluruokien sulattelukierrosta - ah, aina niin ihanassa Valkeisenpuistossa! Niin kiirettä joulutouhua ei voi olla, ettei ehdi kiertää Valkeisenlammen ympäri. 
Mahtavatko puistoon tottuneet ymmärtää, mikä paratiisi heillä on kotikaupungissaan! Minulle puisto merkitsee niin hiljaisuutta ja luonnon kauneutta, kuin myös ulkoilevia ja luonnosta nauttivia muita kanssaihmisiä.

Värimaailma ja tunnelma olivat puistossa tällä kertaa täysin erilaiset kuin syyskuussa, jolloin myös kirjoitin Valkeisenpuistosta (Viehättävä Valkeisenpuisto).

Tapaninpäivän myöhäisiltana puistoa peitti valoissa kimaltava lumi ja pakkasta oli alle kymmenen astetta. Taivas oli pilvinen, ja värit hohtivat ruskean ja valkoisen eri sävyissä.
Uskaliaimmat (uhkarohkeimmat?) olivat käyneet jo kokeilemassa jään kestävyyttä.

Osa pensaista oli jo lähes hautautunut lumen alle.



Viherrakentajien taidonnäyte?
Koivun oksat on taivutettu kehikkoon kasvamaan kauniiksi katokseksi.

 
Puisto on valaistu taidokkaasti.
Seuraavan aamun sää valkeni kylmempänä, mikä tiesi samalla huuruisempia puita kuin edellisenä iltana.
Taustalla erottui komea Puijontorni, jota ympäröi hopeanharmaa Puijon metsä.
Kiersin puistoa alkuun verkkaisesti valokuvia näpsien. Kun kylmä alkoi tuntua sormissa, jouduin lisäämään tahtia. Harmitti, etten pystynyt ottamaan ihan kaikkia haluamiani kuvia. 
 

 
Ihan lammen rannassa, Taivassalon punaisen graniittijalustan päällä, on Kevät-veistos (1954). Veistos on Hymypoika- ja -tyttöpatsaiden tekijän, Heikki Niemisen luomus. 
 

tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulu on jo ovella

Jouluvalmistelut alkavat olla hyvällä mallilla, olenhan ollut lomalla. Koti on siivottu, ja kuusi koristeltu. Pakastimeen on tehty niin perinteisiä kuin uusiakin jouluruokia.
 
Illalla käymme viemässä kynttilät haudoille, joita varten haen metsästä havuja. Samalla saan hyvän syyn lähteä haistelemaan raikasta pakkassäätä. Saimme kuitenkin odotetun valkean joulun!
 
Haluan vielä kiittää sinua, että olet malttanut pysyä matkassani.
Matka jatkuu taas joulun jälkeen.
 
Hyvää ja rauhallista joulua!
 
 
Toivottaa
Viherhattutäti

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Se paras joulusinappiko?

Tänään tuli tehtyä meidän perheen perinteinen, ja tietysti - jos meiltä kysytään - Se paras joulusinappi. Resepti on ollut hallussani yli 20 vuotta, ja sinappi on moneen kertaan hyväksi todettu.
Vielä ehdit kokeilla, maistuisko sullekin.

Joulusinappi

2 dl sinappijauhetta
2 dl sokeria
2 dl kermaa
1 tl perunajauhoa
2 dl kananmunia
1 - 2 valkosipulinkynttä
 
Lisää jäähtyneeseen seokseen:
 
1 rkl etikkaa
1 rkl Madeiraa, Koskenkorvaa, konjakkia tai vodkaa
 
Sekoita perunajauho pieneen kermatilkkaan. Sekoita sinappijauhe, sokeri ja loppukerma kattilassa. Lisää em. seokseen perunajauho-kermaseos. Kiehauta ainekset.
 
Lisää kananmunat. Vatkaa niin, että kananmunat sekoittuvat seokseen hyvin.
 
Lisää lopuksi kunnolla jäähtyneeseen seokseen etikka ja halutessasi alkoholia makua antamaan.
 
Purkita ja nauti!
Sinapin valmistamisen lisäksi tuli tänään kaivettua esiin joulutontut, joita on vuosien saatossa kertynyt varsin kirjava joukko. Niitä on kiva ripotella sinne tänne kotia koristamaan. Tämä on (sinapin lisäksi) yksi niistä perinteistä, joita haluan vaalia.
 

Olemme vääjäämättä muutaman päivän päässä joulusta. Sitä lähempänä, eli jo huomenna, on talvipäivänseisaus - vuoden pimein päivä. Tämän mukaan jouluaatto on jo piirun verran valoisampi kuin tämä päivä. Kevättä kohti siis mennään!

torstai 18. joulukuuta 2014

Portit auki viimeiseen lukukauteen

Nyt alkoi kauan odotettu joululoma, ja se jatkuu peräti loppiaiseen saakka - ylellistä! Sen jälkeen uuteen ammattiin valmistuminen alkaa olla jo hyvin lähellä. Jos kaikki menee suunnitellusti, valmistun viherrakentamisen artesaaniksi toukokuun lopussa. Kyllä se panee laulattamaan!
Puistosalimme laulava tonttu.
Kuluneen lukukauden viimeinen koulutyö liittyi puurakentamiseen. Olimme saaneet tehtäväksemme suunnitella kaksoisportin, joka ei repsota. Aika monet portit repsottavat, kuten olet varmaan huomannut.

Ope valitsi joukosta yhden mallin, jonka harjoittelimme tekemään käytännössä. Kaverit alkoivat tehdä porttia jo viime viikolla, jolloin satuin olemaan muutaman päivän sairauslomalla.

Tulin mukaan hommiin siinä vaiheessa, kun porttien pystylautoja ja saranoita alettiin jo ruuvata paikoilleen. Teoriapainotteisen syksyn jälkeen oli mukava olla jälleen puistosalissa!
Mahdollisimman pitkä ja tukeva sarana edesauttaa pysymään portin suorassa.
Työmäärään nähden meistä osa joutui vuorollaan vain katselemaan, mitä kaverit duunasivat portin kanssa. Oppiihan sitä siitäkin, mutta tuli kieltämättä vähän turhauttava fiilis - enemmän toiminnan ihminen kun olen.
Tässä on menossa tuumaustauko.
Kun puistosaliin sitten yhtäkkiä vielä pöllähti kouluumme tutustuva japanilaisseurue, piti edes yrittää näyttää mahdollisimman touhukkaalle. Mahtoivat siinä meitä kuvatessaan samalla miettiä, että mitäs mummoja täällä on opiskelemassa - olimmehan luokan kaksi vanhinta paikalla. Tilannekomiikka hymyilytti vähän itseäkin.
Tolpat on tuettu paikoilleen. Toinen tolppa on vielä maalamatta.


 

Lähes valmis portti.
Homma saatiin lähes valmiiksi. Portit ja tolpat maalataan vielä toistamiseen ja kiinnitetään porttiin salpa. Tolpat lyhennetään tarvittaessa asennusvaiheessa.

Valmis portti asennetaan aikanaan erään kartanon pihalle. Hieno portti pääsee arvoiseensa paikkaan!

Puuinfon tee-se-itse-ohjeet: portti
Pihaportin rakentaminen -video

lauantai 13. joulukuuta 2014

Lumi on, lumi off

Nyt se sitten taas tuli, se lumi meinaan. Tipahti ryminällä taivaalta.
Illalla nukkumaan mennessä maa oli mustana, aamulla pensaat ja puut notkuivat painavan lumen alla.  Piha näytti puhtaan koskemattomalle. Missään ei näkynyt edes oravan jälkiä.

Aamuherätys varmistui kertaheitolla, kun lehteä hakiessa tipahteli pihlajan oksista isoja vesipisaroita takin kauluksesta sisään. On lauhaa, joten hetken lumi on on, kohta taas off.
Kuin tilauksesta maa tuli kuitenkin valkoiseksi. Sitä se keskimmäinen tytärkin on odottanut Englannissa, josta varhain sunnuntaiaamuna kotiutuu joululoman viettoon. Perhe kasassa taas hetken.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Puusta ja vähän muustakin

Koulun puutyöjaksoteemaan liittyen vierailimme eilen Arkkitehtuurimuseossa Helsingissä. Näyttelytilat olivat vanhan kivitalon komeissa puitteissa, kahdessa kerroksessa Kasarmikadulla.

Kun olin avannut museon painavan ulko-oven ja noussut aulaan kiviportaita pitkin, kohtasi minua varsin jouluinen näkymä: valtaisa piparikaupunki!
Arkkitehtuurimuseo oli kutsunut helsinkiläiset esikoululaiset pohtimaan, millainen kaupungin tulee olla, jotta siellä on hyvä olla ja asua.  Unelmistaan eskarilaiset leipoivat tuoksuvan Helsinki 2050– piparikaupungin, jota voi käydä ihastelemassa ilmaiseksi loppiaiseen saakka.

Vuosirenkaita  1994–2014

Tällä hetkellä näyttelyssä voi tutustua suomalaisen puuarkkitehtuurin nykyisiin suuntauksiin vuosina 1994–2014. Näyttelyn kohteet nostavat esille puurakentamisen monia mahdollisuuksia. Uusien kohteiden lisäksi on esillä kohteita 1900-luvun alkupuolelta Puu-Käpylästä rintamamiestaloihin.

Kolmas linja Kalliossa.
Puu näkyy ja tuntuu näyttelyssä konkreettisesti. Esillä on mielenkiintoisia pienoismalleja, vanhoja valokuvia ja kiinnostavaa luettavaa! Harmittavasti minulla ei ole pienoismalleista yhtään julkaisukelpoista valokuvaa.

Kuutioita ja jakkaroita

Yksi näyttelytila on sisustettu puusta tehdyillä jakkaroilla ja kuutioilla. Teokset oli työstetty kauniisti puun ominaisuuksia korostaen.
 
 
 
Jakkarat houkuttelivat istumaan ja koskettelemaan puuta materiaalina. Taitavaa käsityötä!
 

Museosta markkinoille

Museokäynnin jälkeen meistä osa lähti porukalla vielä katsastamaan tämänvuotiset Tuomaan markkinat (8. - 21.12.2014).

Helsingin Tuomiokirkko seisoi valkoisena ja juhlavana noin sadan myyntituvan taustalla.
Väkeä pyöri kojujen seassa yllättävän paljon, vaikka kello ei ollut vielä edes kolmea. Myynnissä oli laadukkaita käsitöitä sekä syötävää ja juotavaa. Eräs luokkakaverini tuumasi, että markkinoilla on saavutettu keskieurooppalainen tunnelma. Voin vain kuvitella, sillä kokemusta ei itselläni ole.
Markkinoilta löytyy nyt myös monien kaupunkilaisten odottama uudistus: kahvila sekä ravintola, joissa tarjoillaan mm. lämmintä siideriä (en tiennytkään, että sitäkin voi lämmittää), glögiä ja jouluolutta.

Uutuutena oli myös kaunis, vanhanajan karuselli, joka oli tuotu lasten iloksi Hollannista. Kyytiin pääsee kuulemma ilmaiseksi! Kannattaa hyödyntää ennen kuin joku keksii rahastaa tästäkin.
Tuomaan markkinat näyttävät varmasti valoloistossaan parhaimmalle ilta-aikana. Onneksi pääsen näkemään sen jo ensi viikolla, kun tapaan ystäviäni Senaatintorin laidalla.

Joulun aika on oikein hyvä tekosyy ystävien tapaamiseen! Kannattaa kokeilla.

perjantai 5. joulukuuta 2014

Puuroa, pipareita ja muisteloita

Pari päivää jatkunut puolikuntoinen olo on hieman helpottanut, ja tilalle on tullut sopivasti energiaa.
Kiitos energiapiikistä entisille työkavereille, joita tapasin sekä eilen että tänään. On ilo, ja tietty haikeuskin, istahtaa pitkästä aikaa nokakkain. Kuulumisten lomassa muistellaan myös menneitä, jotka minulle merkitsevät aikoja ennen opiskelua. Ei ihan pikkujuttuja siis.

Kotona taas, ja uunissa paistuu herkullinen Kustavilainen saaristolaislimppu x 3 kappaletta (alla linkki ohjeeseen).
On hyvää aikaa kaivaa lähestyvän joulun ensimmäiset tontut esiin ja valmistautua huomiseen.
 
 
 
Itsenäisyyspäivä on tarkoittanut perinteisesti piparkakkutalkoita tytärten kanssa. Silloin syödään myös ensimmäinen riisipuuro manteleineen päivineen. 
Piparinpaiston lomassa kuunnellaan tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin joululauluja. Ja kaikki tämä ihan vaan siksi, ettei kaikkea kivaa tarvitse jättää joulunpyhien varaan.
"Joulu tulla jollottaa
joulupuuron porinassa,
hyvän mielen hyrinässä,
piparkakku kainalossa..."
 
 
Toivotan kaikille juhlavaa itsenäisyyspäivää!
 
Kustavilainen saaristolaislimppu