maanantai 30. marraskuuta 2015

Lumihiutaleita ja paperiruusuja

Koska olen lapsesta asti ollut vannoutunut jouluihminen, intoudun aina näin joulun alla askartelemaan.

Tällä kertaa syntyi maljakollinen lumihiutaleita ja kranssin verran hopearuusuja. Alla ohjeet, ole hyvä.
Otin nämä pihamme kauniit Allium-kukat kesällä talteen ja kuivatin ne.
 Kun kukat olivat kuivuneet, huomasin niiden muistuttavan lumihiutaleita.
Eilen tuli hetki tehdä kuivatuista kukista lumihiutaleita. Suihkuttelin niihin mattavalkoista spraymaalia. Tähän kukkamäärään sitä hupeni kokonainen pullo.
Kuivatin kukat varastossa. Kanaverkko osoittautui hyväksi "kuivaustelineeksi".
 
Laitoin kukat esille lasimaljakkoon, jonka sisään kiepautin valkoista pakkausmuovia. Muovin tarkoitus on mm. peittää kukkavarret näkyvistä.
Tällainen asetelma siitä lopulta tuli. Joukossa on myös muutama kukka, jotka jätin tarkoituksella maalaamatta.
Tein myös sydämen muotoisen kranssin tukevasta rautalangasta, johon kiinnitin kanaverkon. Aikamoista vääntämistä, joten käsikipuisena ei tätä kannata tehdä.
Mietin pitkään, millä koristelisin kranssin, kunnes keksin koristella sen paperiruusuilla. En ollut ennen tehnyt ruusuja, joten alku meni harjoitellessa.

Piirsin A4-kokoiselle paperille kaksi ympyrää, joiden sisään piirsin vapaalla kädellä spiraalit. Spiraalin keskellä oleva ympyrä toimii kranssiin kiinnitettävänä ruusun pohjana.
Kieputin spiraalin kuvassa näkyvällä tavalla aloittaen ulkoreunasta.

Lopputuloksen kannalta on hyvä, jos rypytys ei ole tehty turhan jämptisti. Ruusuista tulee yksilöllisiä, kuten ne luonnossakin ovat.
Ulkoreunasta kieputtamalla aloitettu ruusu näytti pohjapuolelta tältä (kuva alla). Sormieni välissä näkyy spiraalin keskelle piirretty ympyrä, johon ruusu kiinnitetään kuumaliimalla. 
 
Ole varovainen kuumaliiman kanssa. Minäkin luulin olevani varovainen, mutta poltin sormeni monta kertaa.  
Tässä valmis ruusukranssi, jonka reunaan kiinnitin ruusut kuumaliimalla. Lopuksi spraymaalasin kranssin ja ruusut hopean väriseksi.

Olin lopputulokseen tyytyväinen. Ehkä tässä voisi olla yksi joululahjoista?
Paperiruusujen tekeminen oli hauskaa, kunhan pääsi vauhtiin. Sorminäppäryyttä - ja vähän pitkää pinnaakin - se vaatii. Mielessä vilisee jo monta ajatusta, mihin niitä voisi hyödyntää.

lauantai 28. marraskuuta 2015

Kyytiä kaamokselle!

Jotenkin on tuntunut, että tänä vuonna marraskuu on ollut erityisen harmaa. Täällä Vantaan suunnassa ei ole tällä hetkellä tietoakaan lumesta; on vain tasaisen harmaa ja pilvinen taivas, sekä tuulinen ja ajoittain sateinen sää.

Mutta ei me suinkaan masennusta, vaan annetaan kotikonstein kyytiä kaamokselle.

Hyvästi harmaus ja tervetuloa valo, lämpö ja hyvä mieli.

Kynttilöitä ja tuikkuja!
Valoa!
Lämpöä!
Hyvää mieltä!
Vajaa kuukausi jouluun, ja sitten mennäänkin vauhdilla kohti kevättä. Näin se homma etenee.

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Vihreällä saarella: luonnon puutarha

Syksyn loppuun painottunut vihertyöläisen loma tuli ja meni, ja kuten aina, loma loppui tälläkin kertaa aivan liian nopeasti.

Vaikka olemme jo menossa marraskuuta hyvän matkaa, huitelivat lomakohteemme lämpötilat Suomen kesän lämpötiloissa. Aurinkokin paistoi lähes joka päivä.

Lomaan sisältyi asianmukaisesti kiireetöntä joutenoloa, runsaasti kasviloistoa, kohtuullisesti kävelykilometrejä ja hulppeita maisemia - maukkaista ruuista ja viineistä puhumattakaan. Lomapaikkamme onkin tuttu mm. kasviloistostaan ja upeista maisemistaan.

Olimme kauniin, vihreän Madeiran saaren pääkaupungissa, Funchalissa. Madeirasta voi huoletta olla samaa mieltä bussin takaosaan painetun tekstin kanssa: "madeira is... nature".
Vulkaanisen Madeiran luonto on yksi maailman erikoisimmista. Saaren pinnanmuodostuksen rikkonaisuus ja korkeuserot luovat kasveille useita erilaisia kasvupaikkoja.
Katsoipa minne tahansa, näki lukemattomia kasveja, jotka vaihtelivat alueelta toiselle kuljettaessa. Hieman hämmentävää oli nähdä luonnossa kasveja, jotka saattavat kotona menestyä kukkaruukussa - jos nyt edes siinäkään.
Joulutähti
Kasvillisuutta ihastellessani mietin, millaiselta Madeira mahtaa näyttää keväällä tai kesällä. Kukkaloisto on varmasti mahtava ja värikäs, jos se oli sitä näin syksylläkin.

Ilahduttavaa oli myös nähdä, kuinka paikalliset vihertyöläiset (näkemistäni kaikki olivat miehiä) ahkeroivat ja pitivät kasveista hyvää huolta.

Ilman pääkaupunki Funchalista löytämääni kirjaa "Madeira, luonnon puutarha" en olisi tunnistanut kasveista murto-osaakaan. Ilokseni löysin kirjasta suomenkielisen version, jossa tosin osa sisälsi ainoastaan kasvin tieteellisen nimen.

Kuvat kertokoot puolestaan, millaisena meille näyttäytyi syksyisen Madeiran kasviloito. Kuvia on otettu sekä puutarhoissa, että luonnossa.

Olen laittanut näkyviin kasvin nimen, sikäli kuin olen löytänyt nimen kirjasta - ja vielä arvellut tunnistavani sen. Pahoittelen ennalta mahdollisia virheitä ja puutteita.
Madeiran kansalliskukka, värikkään näyttävä paratiisilinnun kukka (Strelitzia reginae)
 
Soihtulilja (Kniphofia uvaria).
Pampaheinä (Cortaderia selloana)
 
Nimeä en tiedä, mutta kasvi oli kuin posliinia - ja kaunis kuin mikä!
 
Köynnöskrassia kasvoi mm. teiden varsilla.
Madeiralla kasvoi myös kaikenlaisia ja -muotoisia kaktuksia, joista tässä muutama esimerkki.
 
 
 
 
 
Ja entäs ne puut! Esimerkiksi niin monia erilaisia palmuja en ole tähänastisilla matkoillani vielä nähnyt. Saarella kasvoi myös runsaasti runsassatoisia banaanipuita.
 
 
 
 
 
 
 
Ja niin edelleen... otimme mieheni kanssa kuvia noin pari tuhatta, joten ihan kaikkea en tohdi tänne ladata, vaikka mieli tekisikin.  
 
Teen vielä ainakin jutun Madeiran kauniista, paikoitellen karusta ja hieman pelottavastakin luonnosta. Kävimme mm. kävelyllä 25 lähteen levadalla (vesikanava) sekä Madeiran korkeimmalla vuorella, Pico Ruivolla. 
 
Lisäksi tuli käytyä pariinkin otteeseen Câmara de Lobos -nimisessä viehättävässä kalastajakylässä. Pysythän mukana!