keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Kyllä lähtee!

Otin sitten työnantajan tarjoaman tukipaketin ja lähdin. Ei enää ”sitku”- ja ”mutku”-selityksiä, vaan hymyssä suin ja mieli avoinna päätin lähteä kohti uutta. Ettei sitten joskus tarvii sanoa, että ”voiku”.

”Artesaani, viherrakentaminen, käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto”. Siis käsityöläinen ja viherrakentaja – ja vielä samassa paketissa? Kuulosti liian hyvälle ollakseen totta. Näitähän juttujahan minä olin jo vuosia tehnyt. Tosin leipätyön ohessa, hyvää mieltä tuottavina harrastuksina.
 

Onnellinen opiskelija

 
Joskus unelmat todistettavasti toteutuvat. Elokuussa 2013 jakkupuku ja korkkarit sitten vaihtuivat työhaalariin ja turvakenkiin. Sain mahdollisuuden lähteä opiskelemaan ammattia, josta olin salaa haaveillut. 
 
Sillä tiellä ollaan ja tämä on nyt ensimmäisen blogini ensimmäinen postaus vuoden ensimmäisenä päivänä. Vain fanfaarit puuttuvat, sillä ainakin kuulostaa kovin juhlavalle! Toivottavasti ei tule mahalaskua heti alkuun.
 

Hohdokasta menoa

 

Opiskelijan onnea, sillä nyt on pitkän joululoman aika. Ensi viikolla taas jatketaan hyvin levänneinä. Ope tosin ilahduttaa tentillä heti ensimmäisenä koulupäivänä. Silloin testataan, ovatko syksyn opit menneet perille. Vähän kyllä jännittää!

Joululomalla on siis päntätty, mutta myös levätty ja aloitettu kunnon kohottaminen. Juoksuharrastus oli kiehtonut minua pitkään, joten tuumasta toimeen.  
 
En ole välineurheilija, mutta kunnon juoksulenkkareihin päätin sijoittaa. En nimittäin haluaisi pilata juoksun iloa (kaverit väittävät, että se löytyy jossakin vaiheessa!) huonoilla jalkineilla.
 
 
Ihan ekat ja mahdollisimman hohdokkaat menopelit, joita eivät ainakaan autoilijat voi olla huomaamatta.
 

Jaksaa, jaksaa!

 

Jos kuntoilun aloittamiselle pitää olla joku syy, niin se kyllä löytyy. Viheralahan on muutakin kuin kasvien istuttamista tai hoitoa. Tämän huomasin heti syksyn ensimmäisissä kivityöharjoituksissa. 
 
Kivityöt vaativat sekä ammattitaitoa että hyvää kuntoa. Kivityömiesten arvostus onkin noussut silmissäni kohisten.
 
Fyysisesti kivityöt tarkoittavat lapion heiluttelua, konttaamista, kaivamista, mittaamista, naputtelua ja kantamista – vain muutaman esimerkin mainitakseni. Kyykkyyn, ylös, kyykkyyn, ylös!
 
 
Käytössämme on hieno puistosali, jossa teemme mm. kivityöharjoituksia. Tässä opettelemme kaivon kaadon tekemistä.
 
 
 
Näytetään nyt tämäkin noppakiviharjoitus, jonka lopputulos saa aina hymyn huulilleni. Ei ollenkaan täydellinen, mutta yksinkertaisuudessaan – ah, niin kaunis!

 

2 kommenttia:

  1. Sait suuni leviämään leveään hymyyn. Muistan tilanteen, kun Laila antoi sen sinulle syntymäpäivä lahjaksi. Näin se palvelee sinua ja voit vetäytyä Viherhattutädin hellään huomaan.

    VastaaPoista