Aurinkoa ja ohutta yläpilveä

Eilinen lauantai oli upea päivä! Kauan piilossa pysynyt aurinko pilkisti ajoittain heti aamusta ohuen pilviharson takaa.

Aurinkoa ja ohutta yläpilveä.

Kurkistus ikkunan takaa ulos ja päätös kävelylenkistä oli tehty. Kamera piti tietysti ottaa mukaan, että saisin vangittua muistoksi muutaman kevään merkin tai muun mukavan yksityiskohdan.

 

Alla kuvia erään päiväkodin sokkelista. Niin no, kieltämättä se ei ole niitä tyypillisimpiä kevään merkkejä.

 

Punasävyisiä luonnonkiviä ja betonia – yksinkertaista, mutta kaunista. Viimeviikolla aloitetut betonityöt poikivat näköjään sen, että betonitöitäkin tulee nyt katsottua uusin silmin.

Luonnonkivin koristeltu sokkeli.

Matka jatkui ja vastaan käveli muitakin ulkoilijoita. Minusta näytti, että useimpien suupielet olivat kääntyneet hymyyn. Auringolla ja lähestyvällä keväällä on ihmeellinen voima!

Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli, puli.

Linnut laulavat lähestyvästä keväästä.

Aika lähellä kotiamme on kirkko. Ja kirkon vieressähän on usein luonnonkivimuuri. Niin meilläkin. 


Liuskekivimuuri on pitkä ja sijaitsee osittain rinteessä.

Muurin edessä kasvaa ruusupensaita.
 



Muuri on ajoittain sammalen peittämä.



Jälleen kotona - ja kahvi maistui!

Äiti koneella

Huomaan usein kirjoittavani näitä postauksia sunnuntaiaamuisin, kun muu perhe vielä nukkuu. Tätä kirjoittaessani en ole voinut välttyä hymyilemästä itsekseni.

 

Mieleeni tuli väkisinkin video, jonka nuorimmainen tyttäreni julkaisi taannoin Facebook-sivuillani: Äiti koneella (Siskonpeti).