Lumivalkoisessa Valkeisenpuistossa

Joulutervehdys vanhempien luona Kuopiossa poiki pari jouluruokien sulattelukierrosta - ah, aina niin ihanassa Valkeisenpuistossa! Niin kiirettä joulutouhua ei voi olla, ettei ehdi kiertää Valkeisenlammen ympäri. 

Mahtavatko puistoon tottuneet ymmärtää, mikä paratiisi heillä on kotikaupungissaan! Minulle puisto merkitsee niin hiljaisuutta ja luonnon kauneutta, kuin myös ulkoilevia ja luonnosta nauttivia muita kanssaihmisiä.

Värimaailma ja tunnelma olivat puistossa tällä kertaa täysin erilaiset kuin syyskuussa, jolloin myös kirjoitin Valkeisenpuistosta (Viehättävä Valkeisenpuisto).

Tapaninpäivän myöhäisiltana puistoa peitti valoissa kimaltava lumi ja pakkasta oli alle kymmenen astetta. Taivas oli pilvinen, ja värit hohtivat ruskean ja valkoisen eri sävyissä.

Uskaliaimmat (uhkarohkeimmat?) olivat käyneet jo kokeilemassa jään kestävyyttä.



Osa pensaista oli jo lähes hautautunut lumen alle.





Viherrakentajien taidonnäyte?
Koivun oksat on taivutettu kehikkoon kasvamaan kauniiksi katokseksi.



 

Puisto on valaistu taidokkaasti.

Seuraavan aamun sää valkeni kylmempänä, mikä tiesi samalla huuruisempia puita kuin edellisenä iltana.

Taustalla erottui komea Puijontorni, jota ympäröi hopeanharmaa Puijon metsä.

Kiersin puistoa alkuun verkkaisesti valokuvia näpsien. Kun kylmä alkoi tuntua sormissa, jouduin lisäämään tahtia. Harmitti, etten pystynyt ottamaan ihan kaikkia haluamiani kuvia. 

 

 

Ihan lammen rannassa, Taivassalon punaisen graniittijalustan päällä, on Kevät-veistos (1954). Veistos on Hymypoika- ja -tyttöpatsaiden tekijän, Heikki Niemisen luomus.