torstai 14. huhtikuuta 2016

Onnenhetkiä

Pyörähdin tänään kesken viikkosiivouksen pihalle, joka kutsuvasti oli houkutellut minua joka ikkunasta tulemaan ulos siivoamisen sijaan.

Enkä totuuden nimissä kovin kauan ehtinyt miettiä, kun huomasin astelevani jo pihalla kameran kanssa.

Tuuli oli kylmä, mutta aurinko onneksi lämmitti vähän pihan suojaisissa paikoissa. Oli oikein hyvä hetki tarkastella, miten pihamme kevät on edennyt.

Ja olihan niitä kasvun ihmeitä tarkasteltaviksi! Eikä siihen totisesti paljon tarvita, kun suu vetäytyy onnelliseen hymyyn.

Kevät, jihuu!
Ensimmäinen pihamme krookus on tänään puhjennut kukkaan.
Kyllä se vain on soma!
Tulikuusaman lehdet ovat hyvässä kasvuvauhdissa.

Päivänlilja kurkottelee kohti aurinkoa.
Pikkusydämen pieniä alkuja.
Raparperipiirakkaa! No, ei ihan vielä.
Oijoi! Nyt on nuppu poikineen alppiruusussa.
Viime vuonna oli vain muutama kukka.
Kaunis lumikello on ilahduttanut
jo useita päiviä. Niin puhtaan valkoinen ja herkkä.

2 kommenttia: