Kerkeästi kuusenkerkkiä keräämään

Ensimmäiset kolme työpäivää ovat takana. Tuntuu hyvältä olla taas kiinni työelämässä ja ansaita työstään ihan oikeaa palkkaa. Töitä on tiedossa ainakin niin kauan, kuin töitä viheralalla tällä kaudella riittää.

Tällä viikolla olin tekemässä sekä kivitöitä että kitkemässä - sekä auringonpaisteessa että aikamoisessa sateessa. Tämän alan realiteetit tulivat siis ensimmäisellä viikolla todetuiksi, ja tuntuivat fyysisesti ajoittain raskailta ja alusasua myöten märiltä, mutta siitä huolimatta mukavilta. Työn tulokset näkyivät silmien edessä saman tien.

Tänään lauantaina touhusin oman pihaprojektimme kimpussa. Oli hienoa, että säätiedotus ei ihan osunut kohdilleen, ja saimme sade-ennusteesta poiketen mukavaa poutakeliä. 

Noin kolmekymppinen nelivarvaskilpikonnamme Ruusa
viimeistelee mielellään pihan kasvillisuuden. Voikukat ovat suurta herkkua!

Pihalla on vielä monta kaivettua kuoppaa täyttämättä ja terassi uusimatta - vain muutaman mainitakseni. Niin kiire ei kuitenkaan kotipaihalla ole, ettei joutaisi välillä istahtamaan kotipihan keinussa.

Mullalle kaivetussa vanhassa kukkapenkissä sinnittelee kaunis orvokki.

Siinä keinussa istuessani kiinnitin huomiota kuusiin, joissa uusi kasvu tekee tuloaan vauhdilla. Kuusenkerkät lienevät näihin aikoihin parhaimmillaan! En ollut aikaisemmin hyödyntänyt niitä ruuanlaitossa mitenkään, joten äkkiä selvittämään, mitä niistä voisi valmistaa.

Napsin niitä tänään sieltä täältä suoraan suuhuni. Pureskelin ja maistelin. Ne maistuivat kirpeiltä ja raikkailta, ja väri oli kauniin vaaleanvihreä. Mietin, että hillon ystävänä päädyn tekemään niistä hilloa.

Näin ajattelin tehdä: Keräilen 1,5 - 2 litraa kuusenkerkkiä niin, että uutta kasvua jää kuitenkin sopivasti puihin.

Kiehautan ne noin desilitrassa vettä, ja sekoitan pehmenneet kuusenkerkät ja kiehumisveden sauvasekoittimella. Laitan massan takaisin kattilaan ja keittelen sen hilloksi hillosokerin ohjeen mukaan.

Toivon, että hilloon jää näin kuusenkerkän raikas maku ja kaunis väri.

 Seuraavaksi pitää alkaa hyödyntämään silmissä kasvavia raparpereja. Kesä, jihuu!