Risusavotta

Sain ilokseni ja aikomukseni mukaisesti silputtua tänään vuoden aikana kertyneet oksat (Perinteet kunniaan). Olen tyytyväinen, mutta uupunut!

Risujen silppuamiseen meni aikaa reilu 5 tuntia, josta olen laskenut kotiaherrukseen käytettävät lakisääteiset kahvitauot pois. 

Risut ja kuivuneet lehdet tulevat varmaan myös uniini!

Risuista syntyneen silpun keräsin säkkiin. Säkin tuoteselostuksessa sanotaan, että se  vetää reilun tonnin tavaraa, joten tilava on!



Ensimmäinen satsi uunista ulos!

Murskaava silppuri oli todella tehokas ja omasta, mutta myös varmaan naapureiden mielestä kovaääninen. Päätin suojautua sekä silmä- että korvasuojaimilla, jotka nyt opiskelujen aikana ovat tulleet muissakin töissä tutuiksi.

Tällainen laite oli tänään kaverina.

Halkaisijaltaan 3-4 senttiä paksut oksat menivät silppurin kitaan vaivattomasti.




Sekä korva- että silmäsuojaimet olivat tänään tarpeelliset.

Silppua meinasi tulla yli oman tarpeen! Pääasia oli, että säkin reunat kuitenkin riittivät.

1 + 1 risukasa = säkillinen oksasilppua

Mietiskelin edellisessä postauksessani, että "mustarastas varmaan säestää jälleen työtäni kauniilla laulullaan." Hmph. Eipä siinä huuruisilta laseilta nähnyt, saati kuulokkeilta kuullut, lauleliko mustarastas taustalla vai ei.

Oli mustarastas kyllä paikalla - tuo musta läiskä puun oksalla.

Risusavotan lopuksi totesin, että minullahan on todelliset käsityöläisen rakennekynnet!