sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Puun tuoksua ja järeitä koneita

Opiskeluun kuuluvat puutyöt polkaistiin käyntiin viime viikolla, kun aloitimme Emman piha-alueelle suunnittelemiemme puutöiden valmistuksen. Valmiit työt ovat esillä toukokuussa.

Heti viikon alkajaisiksi puutyöopemme esitteli seuraavien viikkojen työympäristömme eli puutyösalin.
Katsaus puutyösaliin.
Puuta... kaikenlaista, kaikkialla.

Kun ensimmäisen kerran astuin saliin, haistoin hienostuneen puun tuoksun. Se tuntui leijuvan kaikkialla. Puutyösali ei ollutkaan yksi sali, vaan joukko saleja, joissa alaa opiskelevat tekevät upeita puutöitä. Tässä taas yksi käsityöläisen ammateista, jota arvostan ja ihailen suuresti. Ehkä arvostukseni vielä kasvaa, kunhan saan hieman näkemystä puutöistä.

Kävelimme puutyöopen perässä ja tunsin olevani Liisa Ihmemaassa. Joka puolella oli järeitä ja pelottavia koneita ja laitteita sekä outoja työkaluja ja hilavitkuttimia, joiden käyttötarkoituksesta minulla ei ollut käsitystäkään.


Koneilla oli hienoja nimiäkin, kuten jiirisaha, kaappari, sirkkeli, vannesaha, nauhahiomakone – vain muutaman mainitakseni. Kaikkialla näkyi myös varoituskylttejä, jotka antoivat nopeasti ymmärtää, miten vaarallisista laitteista on kyse.


Uutta asiaa tuli paljon, mutta suurin osa kuulemastani tuntui valitettavasti menevän saman tien ohi. Yritin tosissani painaa erityisesti koneiden käyttöturvallisuuteen liittyvät ohjeet, jotta en tulevina viikkoina menettäisi yhtään jäsentäni, kuuloani tai näköäni.

Oi, Emma, Emma!

Suunnittelemiamme tuotteita lähdettiin työstämään ryhmissä. Onnekseni omassa ryhmässäni on niitäkin, jotka ovat tehneet puutöitä jo aikaisemmassa elämässään. Sain heiltä kullanarvoisia neuvoja ja uskalsin tavoilleni uskollisena kysyä myös niitä tyhmiä kysymyksiä. Ja niitä tuli taas paljon!

Ryhmäni tekee Emman pihalle kukkalaatikkomoduuleja, joita voi käyttää yksittäisenä tai ryhmänä. Tavoitteena on tehdä ainakin 8 kukkalaatikkoa, mikä saattaa viime viikon vauhdilla jopa toteutua. Teimme niitä jo peräti kolme kappaletta. Hyvässä ryhmätyössä on voimaa!
Kukkalaatikon sisus tehdään vesivanerista.
Akkuporakoneella ruuvit kiinni.
Moduulit voi asetella esimerkiksi näin...
... tai näin.
Olin tosi tyytyväinen, että sain viikon aikana jo hieman tuntumaa poraamisesta, ruuvaamisesta ja sirkkelin käytöstä. Iloa tuotti jälleen myös se, kun näki kättensä jäljet saman tien.

Kunhan vielä täytämme laatikot aikanaan kauniilla kukilla, niin hyvä tästä tulee!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti