tiistai 11. elokuuta 2015

Savolainen projekti, osa 2

Kirjoitin  huhtikuussa 2014 ystäviemme mökin ulkoportaiden suunnittelusta, joka oli siinä vaiheessa aloittamista vaille valmis projekti - jollaista myös savolaiseksi projektiksi kutsutaan.

Tästä linkistä pääset lukemaan aikaisemman postaukseni.

Kyseinen projekti on vaikeuksien ja haasteiden kautta valmistunut tänä kesänä, joten nyt on paikallaan kirjoittaa siitä lisää.

Tästä lähdettiin liikkeelle

Ystävämme halusivat saada portaat käyttöön jo kesällä 2014. Pienellä paikkakunnalla hyviksi todettuja rakentajia ei kuitenkaan ollut tarjolla jonoksi asti, joten piti tyytyä niihin, joilla oli edes jonkinlaista rakentamiskokemusta.

Sattumien summana rakentajat pääsisivät aloittamaan työt niihin aikoihin, kun ystävämme olivat Suomen rajojen ulkopuolella, eli eivät olleet mökillään valvomassa rakentamista.

Rakentajat ohjeistettiin suullisesti, sekä heidän kanssaan käytiin läpi portaiden piirustussuunnitelmat.

Homma vaikutti rakentajista niin selvälle, että toinen oli todennut toiselle: "Ei tässä mitään suunnitelmia tarvita. Tämä on ihan selvä homma."

Näin portaat olisi pitänyt tehdä

  • Sähkötolpista rakennetut portaat oli tarkoitus rakentaa maisemaa kunnioittaen ja kallion muotoon sopeuttaen. 
  • Portaita piti olla vain tarvittavissa kohdissa, sillä kalliossa itsessään oli ennestään porrasmaisia painanteita. 
  • Portaissa piti olla liuskekivipäällystys, jotta ne olisivat mahdollisimman luonnonmukaiset.

Näin oli tehty

Kun ystävämme tulivat matkaltaan seuraavan kerran mökille, pääsi rouvalta itkut. Kaunis mökkimaisema oli muuttunut tällaisesta...

Vasemmalla aitta, oikealla mökki.

... tällaiseksi.
Portaat olivat sotilaallisesti peräkkäin, ja ne oli täytetty valkoisella hiekalla, joka valui kangasmetsän puolelle ja kauniin kallion päälle. Askelmiin suunnitelluista liuskekivistä ei ollut tietoakaan, sillä rakentajien mielestä ne eivät olleet tarpeellisia.

Siitä ei nyt sen enempää, millaisia keskusteluja käytiin tämän jälkeen ystäviemme ja porrasrakentajien kesken. Kukin voi arvailla niitä mielessään.

Suomalaisella sisulla

Ensijärkytyksestä toivuttuaan piti ystäviemme kääriä  hihat ja korjata tilanne mahdollisimman hyväksi - suomalaisella sisulla ja tällä kertaa omaan työpanokseensa luottaen.

Syksyllä 2014 he asensivat liuskekivet (Oriveden musta) kivituhkakerrokseen.

Tänä kesänä työ jatkui kuntan eli metsäpohjamaton asennuksella. Kuntan avulla portaat saatiin maisemoitua rinteeseen mahdollisimman luonnonmukaisiksi.

Tämän kesän sateita on kiitelty moneen kertaan, sillä kuntta lähtee hyvään kasvuun vain riittävän kastelun avulla. Tosin kyllä sitä vettä oli myös kannettu Saimaasta useampia satoja litroja.

Valmiit portaat

Jälkeenpäin on hyvä jossitella, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Nyt voin kuitenkin todeta, että "loppu hyvin, kaikki hyvin" käytyäni katsastamassa portaat tänä kesänä.

Kiitos ystäviemme omatoimisen uurastuksen, ovat portaat nyt pitkälle sellaiset kuin ne oli alun perin tarkoitettukin.

Kuvat kertokoot puolestaan.
 
 
 
 

2 kommenttia:

  1. Liuskekivet ja kuntta todella pelastivat tilanteen.
    Hienosti korjattu, sinnikkyys palkittiin.

    VastaaPoista