maanantai 20. heinäkuuta 2015

"Ol niingon gotonas!"

Kun on elänyt varhaislapsuutensa Kuopiossa ja sittemmin asunut pääkaupunkiseudulla, on Länsi-Suomen alue jäänyt luvattoman vieraaksi.

Kuluneena viikonloppuna tuli asiaan pieni korjausliike, jonka soisin toistuvan uudelleen. Sain mahdollisuuden käydä pikavisiitillä Raumalla.

"Ol niingon gotonas!" kehottaa Rauman matkailuesitteen Matkailijan opas, 2015.
 
Kun aikaa on vähän, halusin keskittyä Vanhan Rauman kaupunginosaan, joka on valittu UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 1991. 

Vanhassa Raumassa sekä asutaan että työskennellään kauniissa ympäristössä. Se on Pohjoismaiden laajin (pinta-ala noin 30 ha), yhtenäisin ja parhaiten säilynyt vanha puukaupunkialue. Rakennuksia on noin 600 ja asukkaita noin 800. (Lähde: Rauman matkailuesite, Matkailijan opas 2015).

Pitseistään tunnetussa Raumassa sattuivat tällä hetkellä olemaan myös Pitsiviikot, jotka ajoittuvat ajalle 18. - 26.7.2015. Pitsejä en parin tunnin kierroksella bongannut, mutta sen sijaan muutaman Pitsiviikon Pihakirppiksen ja avoimen pihan kävin katsastamassa.

Lisäksi näin murto-osan viehättävistä pikkukaupoista, joita alueella sanotaan olevan jopa toistasataa. Lisäksi siellä on lukuisa joukko kahviloita, ravintoloita ja taiteilijoitten työhuoneita.
Matkani olisi kestänyt tovin pidempään, jos myymälät olisivat olleet auki. Onneksi eivät vielä olleet, sillä olisin tullut kotiin vähintään kymmeniä euroja köyhempänä! Näin mm. upeita sisustus- ja käsityöliikkeitä, joiden ikkunat pursuivat houkutuksia.

Alla pieni kuvakooste Vanhasta Raumasta, johon näyttää olevan helppo ihastua. Suosittelen!
Kadut oli päällystetty erilaisilla kivillä.
 
Kitukränn on Suomen kapeimmaksi mainittu katu.
Kitukrännin varrella on vanha kieltotaulu.
Torin laidalla on Vanha Raatihuone (1776), joka toimii nykyisin museona.
Kaikkialla oli kauniita yksityiskohtia.

Taloja kunnostettiin, jotta tulevatkin sukupolvet saavat vielä nauttia niistä.
Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.
Kirkko paloi vuonna 1640.
Yksityiskohta Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunion edustalta.
Pitsiviikon Pihakirppiksiä oli peräti 37 kappaletta.
Tarjolla oli tavaraa laidasta laitaan.
Alla vielä muutama valokuva Rauman kaupunkitaiteesta.
Matti Pursiheimon ja Tarmo Thorströmin "Salavapitsikiekko", 2015.
Kerttu Horilan hauska kesäveistos "Kolme sulotarta", 1999.
 

2 kommenttia:

  1. Ihana fiilis, tänne täytyy päästä!

    VastaaPoista
  2. Ehdottomasti kannattaa! Merellinen Rauma jäi vielä kokematta. Varmasti hieno sekin.

    VastaaPoista